Venäjä kiistää Yhdysvaltojen syytökset siitä, että Syyria valmistelisi uutta kemiallista iskua

Venäjä pitää perättöminä Yhdysvaltojen esittämiä väitteitä siitä, että Syyrian hallituksen joukot olisivat valmistelemassa uutta kemiallista iskua.

Yhdysvallat kertoi aiemmin tänään havainneensa al-Shayratin lentotukikohdassa Syyriassa samanlaista liikehdintää kuin ennen siellä huhtikuussa tehtyä tuhoisaa kemiallista iskua.

– Emme hyväksy tällaisia syytöksiä Syyrian arabitasavallan laillista johtoa kohtaan, Kremlin tiedottaja Dimitri Peskov sanoi.

Yhdysvallat syytti huhtikuun 87 uhria vaatineesta kemiallisesta iskusta Syyrian hallitusta ja maan presidenttiä Bashar al-Assadia.

Yhdysvallat reagoi iskuun pommittamalla al-Shayratin tukikohtaa. Assad kuitenkin kiisti osallisuutensa iskuun.

Syyrian viranomaiset eivät tänään vastanneet Yhdysvaltojen syytöksiin uuden kemiallisen iskun valmistelusta. Syyrian valtiontelevisio kuitenkin kertoi Yhdysvaltain väitteistä ja kertoi pitävänsä niitä keksittyinä.

Lähteet: Reuters

Mies tympääntyi muovijätevuoriin: Rakentaa kylän muovipulloista

Yhä kasvavaan muovijätteen määrään tympääntynyt kanadalaismies on alkanut rakentaa Panaman viidakkoon kylää, jonka talojen seinät tehdään käytetyistä muovipulloista.

Tavoitteena on rinnakkainelo luonnon kanssa. Asumme sen sisällä, minkä olemme kuluttaneet ja heittäneet pois, kylän nettisivuilla kuvataan.

Kylä on rakenteilla 33 hehtaarin alueelle Bocas Del Toron saarelle. Tavoitteena on rakentaa kaikkiaan 120 asuntoa.

Kylään tulee myös pieni kauppa, ekomajatalo, joogapaviljonki, kävelyreittejä, grillaus- ja kokoontumispaikkoja sekä hedelmä-, vihannes- ja yrttitarha,

“Keräsimme 1,5 vuodessa miljoona pulloa”

Kylähankkeen isä, alun perin ottawalainen Robert Bezeau on asunut Bocas Del Torossa vuodesta 2009 asti.

1990-luvulla lisääntyneen turismin myötä saarelle alkoi kertyä enemmän jätettä kuin se pystyi käsittelemään.

Bezeau kertoo saaneensa idean muovipullokylästä, kun hän alkoi vuonna 2012 vetää kierrätysprojektia. He keräsivät 1,5 vuoden aikana yli miljoona muovipulloa, jotka olisivat muutoin päätyneet poltettaviksi tai maahan.

Teollisuusmaissa työskennellään pullojen kierrättämiseksi, mutta kehitysmaissa ei ole vielä herätty, hän toteaa.

Kielin yliopiston merentutkijoiden mukaan maapallolla tuotettiin viime vuonna 300 miljoonaa tonnia muovia, josta vain pieni osa kierrätettiin, kertoo uutiskanava Deutsche Welle.

“Ei vain ekologinen, vaan myös hyvä ja halpa”

Jos ihminen juo kuukaudessa vähintään 15 muovipullollista juomaa ja elää 80-vuotiaaksi, hän jättää elämänsä aikana jälkeensä yli 14 000 muovipulloa, Bezeau sanoo.

Tämä pullomäärä kuluu, kun rakennetaan hänen tekniikallaan yksi kaksikerroksinen ja sadan neliön suuruinen talo.

Talo rakennetaan siten, että runkona on teräskehikko, jonka sisään muovipullot pakataan tiiviisti.

Valmiissa taloissa pullot eivät enää näy, sillä päälle laitetaan sementtikate.

Bezeaun mukaan muovipullotalot on nopeampi pystyttää ja tulevat halvemmiksi kuin perinteiset paikalliset talot. Lisäksi ilmastointia ei tarvita, sillä pulloissa oleva ilma toimii eristeenä.

Talot ovat myös maanjäristyksiä kestäviä, hän lupaa.

“Teitä, uima-altaita, karjasuojia”

Tavoitteena on paitsi käyttää tyhjät pullot uudestaan, myös lisätä tietoisuutta muovijätteestä.

Kylään on suunnitteilla koulutuskeskus, jossa opetettaisiin eri maista tuleville ihmisille muovipullojätteen hyötykäyttöä.

Bezeaun mukaan muovipullot kelpaisivat moneen muuhunkin käyttötarkoitukseen kuin taloihin.

Niistä voitaisiin rakentaa esimerkiksi tilapäissuojia suuronnettomuuksien jälkeen, karjasuojia, uima-altaita, varastoja ja teitä, hän listaa.

Bezeau toivoo voivansa käynnistää myös hankkeen, jossa köyhät perheet voisivat ostaa ruokaa muovipulloilla. Tämä innostaisi keräämään pulloja luonnosta, ihmiset saisivat ruokaa ja kylä rakennusmateriaalia, hän perustelee.

Lue myös:

Maailmanperintökohde on maailman saastunein saari: Autiosaarella lojuu 18 tonnia meren tuomaa muoviroskaa

Toukka paljastui muovinsyöjäksi – apu maailman jäteongelmaan?

Video: Olisiko tässä loppu vesipulloille? Lontoossa kokeiltiin syötävää vettä

Britiltä ei vaadita pullosta panttia – roskiksiin ja luontoon päätyy 15 miljoonaa muovipulloa päivässä

Tutkimus: Muovi kuuluu jo monen ruokavalioon

Analyysi: Mitä jää jäljelle kokoomuksen valinnanvapaudesta, jos soten “yhtiöittämispakko” poistuu – terveysyrityksiä käänne tuskin miellyttää

Kokoomuksen silmäterän eli valinnanvapauslain toteuttamistapa, jossa julkiset palvelut yhtiöitettäisiin, on isoissa ongelmissa.

Tänään tiistaina kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo myönsi eduskunnalle, että yhtiömalli on perustuslain vastainen. Syitä on useita, niistä moni liittyy potilaiden tasavertaisuuden turvaamiseen.

Mitä siis kokoomuksen hallituskriisissä 2015 saamasta poliittisesta voitosta eli soten valinnanvapauslaista jää jäljelle, kun yhtiöpakkoa ei tule?

Puolueen sote-poliitikot sisäministeri Paula Risikosta perustuslakivaliokunnan varajäseneen Ben Zyskowicziin ovat kiirehtineet painottamaan, ettei yhtiömallin kariutuminen vähennä valinnanvapauslain tehoa. Tänään viestin toisti Petteri Orpo.

– Ei valinnanvapaus ole mihinkään häviämässä. Yhtiöittämisvelvoite ei ole kokoomukselle minkäänlainen poliittinen tavoite, vaan valinnanvapaus, Orpo sanoi Ylen haastattelussa.

Rautalangasta vääntäen valinnanvapaudessa kyse on siitä, että potilas voi valita, meneekö julkiseen terveyskeskukseen vai yksityislääkärille, hinta on sama. Nykyään potilaan on mahdollista valita, miltä julkiselta palveluntuottajalta hoidon hankkii.

– Valinnanvapaus voidaan toteuttaa monilla muilla tavoilla. Uskon, että valinnanvapaus tulee moninkertaistumaan tämän päivän tilanteeseen verrattuna, Orpo lupasi.

PK-yrityksille huono uutinen

Asiakkaan näkökulmasta valinnanvapausmallin isot linjat eivät välttämättä muutu dramaattisesti. Kokoomuksesta väläytellään vaihtoehdoksi palveluseteliä ja asiakkaalle räätälöityä henkilökohtaista budjettia. Niissä ajatus on, että budjetin rajoissa potilas voi itse valita, mistä hoidon hankkii.

Asiakasta enemmän yhtiömallin kariutuminen saattaakin kismittää pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Suuret pärjännevät kuten ennenkin.

Yhtiömalli tuli keväällä 2016 hallituksen valinnanvapausmallin toteuttamismuodoksi virkamiesvalmistelun kautta. Sen odotettiin pumppaavan uusia terveys- ja sosiaalialan yrityksiä markkinoille, mikä sopi hallituksen yritysmyönteiseen linjaan hyvin.

Malli olisi päästänyt terveysyritykset kilpailemaan samalle viivalle julkisen terveydenhuollon kanssa, jotka yhtiöitettyinä toimisivat kokemattomina yhteisillä markkinoilla.

Ilman yhtiömallia kilpailu ei vapaudu samassa laajuudessa, vaan julkisista terveystuottajista tehdään liikelaitoksia, mikä suojaa niitä konkurssilta. Tästä voi tulla kokoomukselle nihkeää palautetta.

Toisaalta, jos uusia yrityksiä ei yhtiömallin kariutumisen takia synny samaan tahtiin, tarjontakaan ei kasva, mikä kaventaa asiakkaiden valinnanvaraa.

Avoimuuslait uusiksi

Osana yhtiöittämismallin valmistelua sote-palveluja tarjoavien yritysten toimintaan, kuten kirjanpitoon liittyviä avoimuusvaatimuksia tiukennettiin, ja julkisuuslaki ulotettiin koskemaan myös niitä.

Tarkoitus oli estää veroperäisten rahojen valuminen yrityksistä viranomaisten näkymättömiin.

Jos yhtiömalli kariutuu, paine palauttaa "alkuperäiset asetukset" myös näihin yrityksiä koskeviin lakimuutoksiin on luonnollisesti kova. Sekin vie aika, ja vaalikausi on pitkällä.

Aikataulu uusiksi

Tavoite terveydenhuollon valinnanvapauden lisäämisestä löytyi jo hallitusohjelmasta, mutta alun perin se oli marssijärjestyksessä soten viimeisenä toteutettavana palikkana.

Kokoomus sai marraskuun 2015 hallituskriisissä läpi sen, että valinnanvapaus tulee lakiin jo tällä vaalikaudella, jo ennen soten rahoitusmallia. Keskusta sai vaihtokaupassa 18 maakuntaa.

Jos perustuslakiongelmia löytyy kovin paljon, lait kirjoitetaan uudelleen. Tällöin valinnanvapauden toteutumisessa palataan alkuperäisen hallitusohjelman aikatauluun, siihen että valinnanvapaus toteutetaan, jahka ehditään.

Holokaustista puhuminen on yhä riski Puolassa – tappouhkauksia, anteeksipyyntöjä, erovaatimuksia

Puolan johtava ihmisoikeusviranomainen Adam Bodnar on saanut vastaansa moiteryöpyn sanottuaan, että Puolan kansakunta osallistui juutalaisten joukkomurhaan toisen maailmansodan aikana.

– Ei ole epäilystäkään siitä, että saksalaiset olivat vastuussa holokaustista, mutta monet kansakunnat osallistuivat sen toimeenpanoon. Niiden joukossa oli valitettavasti Puolan kansakunta, ihmisoikeuskomissaari Bodnar sanoi viime viikolla valtiollisella TVP-kanavalla.

Lausunto nostatti vastalauseryöpyn muun muassa konservatiivihallituksessa. Apulaisulkoministeri Jan Dziedziczakin mukaan kommenti on skandaalimainen ja epätosi. Se tekee Bodnarista kelpaamattoman julkiseen virkaan, ministeri sanoi uutistoimisto AP:lle.

Bodnar pyysi nopeasti anteeksi ja sanoi halunneensa vain sanoa, että jotkut puolalaiset tekivät juutalaisvastaisia rikoksia.

Tapauksen arvioidaan voivan kuitenkin heikentää Bodnarin asemaa. Hänen virastonsa on arvostellut konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen hallitusta perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymyksistä. Vuonna 2015 valtaan noussut hallitus on tiukentanut otettaan perustuslakituomioistuimesta, valtiollisesta mediasta ja muista valtion instituutioista, mitä myös EU:ssa on arvosteltu.

Vain yksi monista

Puolalaisten suhtautuminen juutalaisiin natsimiehityksen aikana on arka aihe vielä yli 70 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, mutta Laki- ja oikeus -puolueen arvioidaan suhtautuvan historiaan erityisen herkkänahkaisesti.

Bodnarin tapaus on vain yksi monista, joissa julkista keskustelua puolalaisten osallistumisesta juutalaisten vainoamiseen on pyritty vaientamaan.

Holokaustia Puolassa tutkiva kanadalainen historioitsija Jan Grabowski sanoo, että hän on joutunut puolalaisten vihakampanjan kohteeksi kirjoitettuaan puolalaisten yhteistyöstä natsien kanssa, kertoo muun muassa uutiskanava CBC.

Grabowski suututti puolalaisia sanomalla, että monia yhteistyötä tehneitä puolalaisia ei pakotettu yhteistyöhön.

– He totetuttivat omaa unelmaansa juutalaisvapaasta Puolasta. Samaan aikaan he olivat kiihkeitä Saksan miehityksen vastustajia, hän sanoo.

Haukut ja tappouhkauksia

Ihmisiä muurilla, jonka luona on seppeleitä.
Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin entiset vangit sytyttävät kynttilöitä ja laskevat kukkia uhrien muistoksi 27. tammikuuta, jolloin leirin vapauttamisesta oli kulunut 72 vuotta. Andrzej Grygiel / EPA

Grabowski on saanut kirjoituksistaan haukut muun muassa puolalaiselta RDI-järjestöltä, joka sanoo puolustavansa Puolaa ja puolalaisia historian väärintulkinnoilta ja kansainvälisen median panettelulta.

Liitto syyttää historioitsijaa Puolan historian vääristelystä sekä uskottavan tutkimuksen perussääntöjen rikkomisesta. Liiton mielestä Grabowski luo ennemminkin propagandistisia rakennelmia kuin rehellisen kuvan.

Grabowski on saanut liitolta kaksi kirjettä, joista toisen on allekirjoittanut 130 puolalaistutkijaa. Tutkijoista kenelläkään ei Grabowskin mukaan ole mitään tekemistä holokaustin tutkimuksen kanssa.

Grabowskin on saanut myös lukuisia tappouhkauksia. Tämä on hyvin brutaali, häijy ja henkilökohtainen hyökkäys, tutkija sanoo israelilaislehti Haaretzin mukaan.

Kymmenet Euroopan nykyhistorian tutkijat ovat nousseet puolustamaan Grabowskia yhteisessä lausunnossaan. Heidän mukaansa Grabowskin tutkimustyö täyttää akateemisen tutkimuksen korkeimmat vaatimukset. Puolalaisjärjestö puolestaan haluaa esittää vääristyneen ja kaunistellun version Puolan historiasta holokaustin aikana, tutkijat katsovat.

Grabowskia puolustaa myös seitsemän tutkijaa Puolan holokaustin tutkimuskeskuksesta, yhdysvaltalaisuutistoimisto Jewish Telegraphic Agency kertoo.

Väärästä sanavalinnasta vankilaan?

Vastaavia tapauksia on ollut muitakin sen jälkeen, kun nykyhallitus nousi valtaan vuonna 2015. Tulilinjalle holokaustitutkimuksestaan on joutunut Puolassa myös muun muassa amerikanpuolalainen tutkija Jan Tomasz Gross.

Nettilehti Artnetin toimittaja Hili Perlson sanoo Laki ja oikeus -puolueen harjoittaneen kulttuuripolitiikkaa, jonka tavoitteena on säädellä toista maailmansotaa koskevaa keskustelua. The Economist -lehti arvioi, että Puolan hallitus haluaa tuoda esiin Puolan historian kunniakkaimpia puolia ja samalla eisttää maan ja sen kansalaiset uhreina.

Puolan hallitus on myös hyväksynyt lakiesityksen, joka kieltäisi vankeuden uhalla käyttämästä termiä "puolalaiset keskitysleirit". Sen sijaan kuuluu puhua "natsi-Saksan keskitysleireistä".

Puolan kulttuuriministeriöön on perustettu osasto huolehtimaan "muistin politiikasta", joka The Guardian -lehden mukaan käyttää median, internetin ja oikeuslaitoksen kontrolloimiseksi menetelmiä, jotka Yhdysvallat ja eurooppalaiset elimet osittain tuomitsevat.

Termiä puolalaiset keskitysleirit erehtyi käyttämään muun muassa Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vuonna 2012, mutta hän pyysi erhettään anteeksi.

Miehitys raaka myös muille kuin juutalaisille

Kipapäinen Duda hiljentyy seppeleen vieressä.
Puolan presidentti Andrzej Duda laski seppeleen Holokaustin uhrien muistomuseossa Yad Vashemissa, kun hän vieraili Jerusalemissa tammikuussa.Abir Sultan / EPA

Natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan vuonna 1939 ja seurannut natsimiehitys oli raaka.

Saksalaiset perustivat Puolaan useita keskitysleirejä, muun muassa Auschwitz-Birkenaun.

He tappoivat kolme miljoonaa puolanjuutalaista ja 1,9 miljoonaa muuta puolalaissiviiliä. Satoja tuhansia muita vangittiin tai karkotettiin.

IMF alensi Yhdysvaltain kasvuennustetta – Syynä Trumpin talouspolitiikan epäselvyys

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on alentanut ennustettaan Yhdysvaltain talouden kasvunäkymistä.

Syyksi se nimeää presidentti Donald Trumpin talouspoliittisten suunnitelmien epäselvyyden.

Aiemmin IMF oli nostanut ennustettaan Yhdysvaltain talouden kasvusta, koska se uskoi Trumpin veroelvytyksen piristävän taloutta.

– Meille on selvinnyt, että monista näiden suunnitelmien yksityiskohdista ei ole vielä tehty päätöstä, IMF sanoi tavattuaan Yhdysvaltain hallinnon edustajia.

Tammikuussa IMF nosti ennustettaan Yhdysvaltain talouden kasvusta 2,1 prosentista 2,3 prosenttiin vuodelle 2017 ja 2,5 prosenttiin vuodelle 2018. Nyt se palautti ennusteensa entiselle tasolle molempien vuosien osalta.

IMF kuitenkin kiitti Trumpin hallinnon aikeita valtionvelan alentamiseksi ja valtion investointien uudelleenohjaamiseksi infrastruktuurihankkeisiin.

Samalla se kritisoi Trumpin leikkauspolitiikkaa, joka iskee kohtuuttomasti erityisesti vähä- ja keskituloisiin kotitalouksiin. IMF myös varoitti Trumpin hallintoa vapaakaupan vastaisien toimien haitallisuudesta maan taloudelle.

Lähteet: AFP, Reuters

Meneillään jälleen laaja kyberhyökkäys – kohteina yrityksiä ja virastoja ympäri maailmaa

Useat yritykset ja julkiset tahot eri puolilla maailmaa ovat joutuneet tänään "Petja"-kiristysohjelmalla tehtyjen kyberhyökkäysten kohteiksi. Hyökkäys on kohdistunut ainakin Ukrainaan, Venäjään, Englantiin ja Intiaan.

Venäjällä maan suurin öljy-yhtiö Rosneft kertoi joutuneensa laajan kyberhyökkäyksen kohteeksi.

Myös maailman suurin mainostoimisto, brittiläinen WPP, ja tanskalainen laivayhtiö Maersk-Moller ovat olleet hyökkäysten kohteina.

Norjan turvallisuusviranomaiset kertoivat, että hyökkäys vaikuttaa yhteen kansainväliseen yritykseen, mutta eivät nimenneet sitä.

Kiristysohjelma lukitsee käyttäjän sähköpostin ja tietokoneen. Lukituksen saa pois vain maksamalla rahaa hyökkääjälle. Ohjelma vaatii käyttäjältä 300 dollaria bitcoineina.

Ukrainassa historian pahin hyökkäys

Ukrainassa hyökkäyksen kohteina ovat olleet muun muassa maan sähköverkko, infrastruktuuriministeriö, valtion posti, Ukrainan suurin puhelinyhtiö ja useat pankit.

Kyberhyökkäysten aalto on maan sisäministeriön mukaan Ukrainan historian pahin.

Ukrainan turvallisuusneuvoston sihteeri syytti hyökkäysten aallosta tuoreeltaan Venäjää.

– Heti ensimmäisen analyysin perusteella voidaan puhua venäläisistä sormenjäljistä, sihteeri Oleksandr Turchynov sanoi.

Pääministeri Volodymyr Groysmanin mukaan hyökkäysaalto oli ennenkuulumaton muttei vaikuttanut "tärkeisiin järjestelmiin".

Kiristysohjelma WannaCrylla tehtiin toukokuussa laaja kyberhyökkäys. Ukrainan sisäministerin neuvonantajan mukaan tämänpäiväinen virus on versio kyseisestä ohjelmasta.

Sveitsin valtion MELANI-tietoturvakeskuksen mukaan samaisella Petja-viruksella tehtiin hyökkäys viime vuonna.

Lähteet: Reuters, AP.

Liu Xiaobon kohtelusta kiista USA:n ja Kiinan välille – onko Nobel-palkittu toisinajattelija jätetty vaille hoitoa?

Maanantaina ehdonalaiseen vankeuteen pitkälle edenneen maksasyövän takia päässeen kiinalaisen demokratia-aktivistin Liu Xiaobon kohtelu on noussut kansainväliseksi kiistakysymykseksi. Yhdysvallat vaatii Liulle täyttä vapautta ja mahdollisuutta valita lääkärinsä. Vetoomuksen esitti Yhdysvaltain Pekingin suurlähetystö.

Suurlähetystö sanoo keräävänsä parhaillaan lisää tietoa Liun tilasta ja oikeudellisesta asemasta.

61-vuotias Liu Xiaobo on Kiinan viranomaisten mukaan nyt hoidossa sairaalassa Shenyangin kaupungissa Liaoningin maakunnassa Koillis-Kiinassa. Ennen sairaalaan siirtoa hän oli kärsinyt 11 vuoden vankeusrangaistusta vankilassa Liaoningissa. Vuonna 2009 määrätystä vankeusrangaistuksesta oli jäljellä kolme vuotta.

Kiina torjui tiistaina Liun kohtelun takia esitettyä arvostelua. Mainitsematta suoraan Liun nimeä Kiinan ulkoministeriön edustaja sanoi, että ulkopuolisten ei pidä puuttua Kiinan sisäisiin asioihin.

– Yksittäistä tapausta ei pidä käyttää hyväksi Kiinan arvostelussa, ulkoministeriön tiedottaja Lu Kang sanoo.

Myös Liu Xiaobon vaimon terveys horjuu

Sadat kiinalaiset lakimiehet, aktivistit ja Liu Xiaobon tukijat ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa Liulle vaaditaan täyttä vapautta. Samalla hänen vaimolleen, Liu Xialle, vaaditaan oikeutta olla yhteydessä ulkomaailmaan.

Vaimo, Liu Xia, on ollut viranomaisten eristämänä omassa kodissaan Pekingissä siitä asti vuodesta 2010, jolloin hänen aviomiehensä sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Liu Xia on tunnettu runoilija. Hän sai sydänkohtauksen vuonna 2014 ja on siitä asti kärsinyt myös vakavasta masennuksesta, kertovat kiinalaiset ihmisoikeusjärjestöt.

Tiettävästi Liu Xia on päässyt vierailemaan miehensä luona sairaalassa. Hän sanoo Liu Xiaobon tilan olevan niin huono, että häntä ei voida leikata, eikä hänelle voida antaa solunsalpaajahoitoa tai sädehoitoa.

Kiinan viranomaiset sanovat Liun saavan parasta mahdollista hoitoa Shenyangin sairaalassa.

Tiananmenin aktivistit: “Kiina on antanut Liulle kuolemantuomion”

Kovinta arvostelua Liu Xiaobon kohtelusta ovat esittäneet vuoden 1989 Tiananmenin kansannousun veteraanit. Nykyään maanpaossa elävät entiset opiskelijajohtajat Wu'er Kaixi ja Wang Dan ovat julkaisseet viestipalvelu Twitterissä lausunnon, jossa he syyttävät Kiinan valtiota sitä, että Liulle on annettu tarkoituksella kuolemantuomio.

Aktivistit ja Liun tukijat ovat herättäneet epäilyjä, että Liu Xiaobo ei ehkä saanut vankilassa tarvitsemaansa hoitoa. Kiinan vankilat ovat tunnettuja huonosta ravinnosta, puutteellisesta terveydenhuollosta ja vankien kaltoinkohtelusta.

– Hänellä on niin suuri vaikutus, että on mahdollista, etteivät viranomaiset halua hänen palaavan yhteiskuntaan terveenä ja toimintakykyisenä, arvioi toisinajattelija Hu Jia uutistoimisto AP:lle.

Toisaalta pidetään mahdollisena, että maksasyöpä on voinut vankilaoloissa jäädä huomaamatta.

Liun syöpä tuli uutistoimistotietojen mukaan yllätyksenä myös hänen asianajajilleen.

Nobel nosti Liu Xiaobon kansainväliseen kuuluisuuteen

Liu Xiaobo ryhtyi demokratia-aktivistiksi Tiananmenin demokratialiikkeen aikaan. Hän yritti muun muassa neuvotella armeijan saartamille opiskelijoille turvallista pääsyä pois Tiananmenin aukiolta Pekingissä kesäkuun alussa vuonna 1989. Demokratiamielenosoitukset päättyivät armeijan verilöylyyn, jossa kuoli vähintään satoja ihmisiä.

Vuonna 2008 Liu Xiaobo osallistui niin sanotun Peruskirja 08:n kirjoittamiseen. Siinä vaadittiin ihmisoikeuksien kunnioittamista Kiinassa ja Kiinan kommunistisen puolueen uudistamista.

Seuraavana vuonna hänet tuomittiin 11 vuodeksi vankilaan valtion vastaiseen toimintaan yllyttämisestä.

Kiinan tunnetuin toisinajattelija Liu Xiaobosta tuli viimeistään vuonna 2010, jolloin hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto. Liu ei kuitenkaan päässyt hakemaan palkintoa. Häntä edusti tyhjä tuoli seremoniassa Oslossa. Myös vaimo Liu Xia oli tuolloin jo kotiarestissa.

Palkinnon myöntäminen Kiinan yksipuoluejärjestelmän arvostelijalle oli niin kova pala Kiinalle, että palkinto johti syvää diplomaattiseen kriisiin Kiinan ja Norjan välillä. Suhteet palautuivat normaaleiksi vasta loppuvuonna 2016.

Lähteet: AP, AFP, Reuters

Lue myös tämä uutinen, jonka lopusta pääset katsomaan Ylen Elävän arkiston juttuja Liu Xiaobosta.

Raportit paljastavat: Turun telakan alihankkijafirmoissa palkkoja on poljettu

Ulkomaisille työntekijöille on maksettu liian pientä palkkaa Turun telakan alihankkijafirmoissa, selviää Ylen haltuunsa saamista asiakirjoista.

Osassa alihankkijoiden firmoissa on maksettu palkkoja alle työehtosopimusten. Puutteita on ilmennyt myös työaikakirjanpidossa, työterveyshuollon järjestämisessä, ylitöiden korvaamisessa ja työajan tasoittamisjärjestelmässä, asiakirjoista selviää.

Yle pyysi aluehallintovirastolta Turun telakan alihankkijoille tehtyjen työsuojelutarkastusten raportteja nähtäväkseen. Yle sai käsiinsä yhteensä 12 alihankkijayrityksiä käsittelevää raporttia aikaväliltä 03/2016–01/2017.

A-studio käsitteli maanantaina Turun telakan vaikeuksia saada riittävästi työvoimaa, kun alueen talous kasvaa.

Useamman kerran raporteissa on mainittu liettualainen alihankkijayritys Uab Sande. Yrityksen tilanne ei ole korjaantunut kehotuksista huolimatta. Tälle yritykselle aluehallintovirasto on antanut kehotuksen työsyrjinnän lopettamisesta jo 4. heinäkuuta 2016.

Yle kysyi Meyerilta, vieläkö Uab Sande on telakan alihankkajana, mutta ei saanut vastausta.

Kuinka isosta ilmiöstä on kyse?

Meyerilta arvioitiin Ylen A-studiolle aiemmin, että sillä on laivanrakennuksessa 400–500 yritystä suorassa alihankkijasuhteessa. Telakalla käy päivittäin töissä 3 000–4 000 työntekijää, joista noin puolet alihankkijayrityksissä.

A-studion tietojen mukaan aluehallintovirasto on tehnyt Turun telakan alihankkijayrityksiin tarkastuksia parin viime vuoden aikana yhteensä 30–40 kappaletta.

Kuluvan kevään aikana alihankkijayrityksiin ei tarkastuksia ole tehty.

Riku Aalto A-studiossa: Emme ole saaneet telakan johdolta vastakaikua

Turun telakan alihankkijafirmojen tilanteesta keskusteltiin A-studiossa maanantaina. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi, että liitto on pyrkinyt viestittämään telakan työntekijöiden tilanteesta telakan johdolle.

– Olemme myöskin pyrkineet kertomaan telakan johdolle, että kannattaisi pelisääntöjä tarkastaa. Mutta valitettavasti emme ole saaneet sieltä vastakaikua, Aalto sanoi.

A-studiossa vieraillut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi ottavansa asian vakavasti.

– Hiukan kummeksun, kun meillä on kuitenkin tilaajavastuulaki. Joku ottaa nyt kyllä kovia riskejä, jos näin tekee, koska pitää muistaa, että tilaaja on kuitenkin siitä vastuussa, Lintilä sanoi.

Ministeri Lintilä otaksuu, että aiemmin Meyer on elänyt hyvin lyhyiden tilauskantojen varassa.

– Nyt ollaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, että on pidempää näkymää. Koko alihankintaketjun rakentaminen kestävällä tavalla on tärkeää. Sen pitää olla läpinäkyvä ja että kaikille kuuluu se osa mikä kuuluu, Lintilä sanoo.

Yle pyysi tätä artikkelia varten haastattelua Turun Meyerin telakan viestintäjohtajalta Tapani Myllyltä, mutta hän ei ehtinyt asiaa tiistaina päivällä kommentoida. Aiemmin Mylly sanoi A-studiolle, että mahdollisiin rikkeisiin telakka puuttuu.

Näin EU on kurmuuttanut yhdysvaltalaisfirmoja: Googlen lisäksi syntilistalla Apple, Microsoft ja Facebook

Google ei ole suinkaan ainoa amerikkalainen teknologiajätti, jota EU on rangaissut pelisääntöjensä rikkomisesta.

Tässä on kertaus lähivuosien tärkeimmistä yhdysvaltalaisia yhtiöitä koskevista sakko- ja veropäätöksistä, joista monista on tehty valituksia.

Google

Google sai tiistaina 2,4 miljardin euron sakot oman verkkokauppapalvelunsa suosimisesta verkkohauissa. Kaksi muuta Googlea koskevaa tutkintaa on yhä kesken.

EU epäilee Googlen käyttävän mobiililaitteiden Android-käyttöjärjestelmän hallitsevaa markkina-asemaa hyväkseen asettamalla esimerkiksi rajoituksia laitevalmistajille. Android-tutkinta aloitettiin huhtikuussa 2016.

Myös Googlen verkkomainontaliiketoimintaa epäillään hallitsevan markkina-aseman hyväksikäyttämisestä. Kilpailukomissaari Margrethe Vestager sanoi heinäkuussa 2016 komission olevan huolissaan siitä, että Google rajoittaa kilpailijoidensa mahdollisuuksia sijoittaa hakupalvelujensa mainoksia kolmansien osapuolien verkkosivuille.

Apple

EU-komissio määräsi Applelle viime vuoden elokuussa 13 miljardin euron veromätkyt sillä perusteella, että yhtiön Irlannin kanssa tekemät verosopimukset olivat laittomia.

Vestager sanoi, että kolmen vuoden tutkimusten aikana havaittiin Applen veroprosentin pienentyneen selvästi. Kun yhtiö maksoi vuonna 2003 yhden prosentin veroa tekemistään voitoista Euroopassa, oli veroprosentti vuonna 2014 pudonnut 0,005 prosenttiin.

Starbucks

Lokakuussa 2015 komissio määräsi kahvilaketju Starbucksin maksamaan Hollannille 30 miljoonaa euroa jälkiveroja. Tässäkin tapauksessa komissio katsoi, että Hollannin solmimat verosopimukset antoivat Starbucksille laitonta etua.

McDonald’s

EU alkoi joulukuussa 2015 selvittää myös pikaruokaketju McDonald'sin verojärjestelyjä Luxemburgissa. Syy on sama kuin Starbucksin ja Applen kohdalla: Luxemburgin kanssa solmittujen verosopimusten epäillään vastanneen laitonta valtiontukea.

Amazon

Komissio tutkii myös verkkokauppayhtiö Amazonin verosopimuksia Luxemburgissa. Tutkinnan aloittamisen jälkeen talouslehti The Wall Street Journal kertoi Amazonin muuttaneen veronmaksukäytäntöjään siten, että myyntituloja ilmoitetaan useisiin eri EU-maihin.

Kesäkuussa 2015 EU-komissio aloitti lisätutkinnan Amazonin e-kirjajakelusta.

Microsoft

Historiallisessa vuoden 2013 tapauksessa komissio antoi Microsoftille 561 miljoonan sakot siitä hyvästä, että sen Windows 7 -käyttöjärjestelmän asiakkaiden oli ollut pakko käyttää Internet Explorer -verkkoselainta.

EU:lla on ollut muitakin kiistoja Microsoftin kanssa. Vuonna 2008 unioni sakotti yhtiötä 800 miljoonalla eurolla, koska se ei noudattanut määräystä jakaa kilpailijoiden kanssa tietoja, jotka olisivat auttaneet niitä tekemään ohjelmansa yhteensopiviksi Windowsin kanssa.

Facebook

Komissio määräsi Facebookille toukokuussa 110 miljoonan euron sakot sillä perusteella, että se oli antanut väärää tai harhaanjohtavaa tietoa julkisuuteen, kun se osti viestipalvelu WhatsAppin vuonna 2014.

Facebook oli antanut komission ymmärtää oston yhteydessä, ettei se pysty yhdistämään automaattisesti Facebookin ja WhatsAppin käyttäjätilejä. Kaksi vuotta myöhemmin Facebook ilmoitti kuitenkin, että tällainen mahdollisuus on olemassa.

Intel

Siruvalmistaja Intel sai toukokuussa 2009 runsaan miljardin euron sakot hallitsevan markkina-asemansa hyväksikäytöstä. EU:n mukaan se oli käyttänyt asemaansa hyväkseen murskatakseen pääkilpailijansa AMD:n. Sakot olivat EU-historian suurimmat tähän päivään saakka.

Lähteet: AFP, Yle Uutiset

Petteri Orpo sotesta: “Pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen”

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen kuuluva niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukaista, sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)

– Olemme varmaan kaikki tietoisia siitä, että tämä niin sanottu pakkoyhtiöittäminen ei ole perustuslain mukainen, Orpo sanoi tänään eduskunnassa. Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin tänään julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021.

Orpon mukaan terveyspalveluiden pakkoyhtiöittämisen törmääminen perustuslakiin ei ole ongelma.

– Tämä yhtiöittäminen itsessään ei ole ollut poliittinen tavoite, vaan valinnanvapaus. Kun olen asiaa selvittänyt, minun tietääkseni valinnanvapaudelle kuuluu hyvää.

Perustuslakivaliokunnalta odotetaan tällä viikolla lausuntoa uudesta maakuntamallista ja sote-uudistuksesta. Yle kertoi jo eilen, että kokoomuksen ajama terveyspalveluiden yhtiöittämispakko törmää perustuslakiin, mistä syystä sitä pitää muuttaa.

– Jos se (yhtiöittäminen) halutaan muutettavaksi, me muutamme sen. Mutta emme tingi valinnanvapaudesta. Siihen hallitus on sitoutunut osana kokonaisratkaisua. Sen me tulemme tekemään. Löydämme siihen keinon, jolla valinnanvapaus toteutuu, Orpo sanoi tänään tiistaina.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater