Oppositio ryöpytti hallitusta budjetista – ”Tällaista käsienpesua ei ole nähty sitten Pontius Pilatuksen”

Eduskunta aloitti tänään keskustelun valtion ensi vuoden budjetista, jossa jakolinjat olivat selvät. Oppositio kritisoi hallituksen budjettia ja hallitus puolusti sitä.

Suurimmat jakolinjat keskustelussa keskittyivät talouskasvuun, lomarahojen leikkauksiin, tuloerojen kasvuun ja tulonsiirtojen leikkauksiin.

Yle keräsi väittelyn keskeisimmät jakolinjat.

1) Talouskasvu

Iso osa keskustelusta keskittyi siihen, kenen ansiota orastava talouskasvu Suomessa on. Oppositio oli taipuvainen uskomaan, että kyse on Suomen kiinnittymisestä kansainväliseen suhdanteeseen.

– Maailmantalouden kasvu antaa Suomelle vahvaa vetoapua. Talous kasvaa, mutta leikkaukset jatkuvat, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi ryhmäpuheenvuorossaan.

Useat hallituspuolueiden edustajat puolestaan kysyivät, miksi kansainväliseen suhdannekäänteeseen on päästy vasta tämän hallituskauden aikana.

– Usein on nostettu esille, että nyt saatu talouskasvu on vain kansainvälistä suhdannemuutosta. On omituista, että kuinka pitkällä viiveellä muutos siirtyi Suomeen, vastasi eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

Hallituspuolueista kehuttiin ministereiden päätöksiä, joilla kilpailukykyä on palautettu ja toimintaympäristö investoinneille on parantunut.

2) Lomarahojen leikkaus

Suurimman oppositiopuolue SDP:n avauspuheenvuorosta lähti liikkeelle väittely, kenen syytä julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaus on. SDP syytti asiasta hallitusta, mutta kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen siirsi vastuuta työmarkkinajärjestöille.

– Opposition puheenvuoroista pitää nostaa esille muutama asia, joita pitää oikaista. Hallitus ei tehnyt päätöstä lomarahojen leikkaamisesta, vaan hallitus esitti tavoitteet ja raamit. Työmarkkinajärjestöissä tehtiin päätös lomarahojen leikkaamisesta, Jokinen sanoi.

SDP:ssä todellisuus näyttäytyi toiselta.

– Tällaista käsienpesua, jota hallitus ja erityisesti kokoomus harjoittaa, ei ole nähty sitten Pontius Pilatuksen.

Lindtmanin mukaan valtiovarainministeri ja –ministeriö ajoivat ”kiristyspakettia”, joka sisälsi lomarahojen leikkauksen lisäksi muita heikennyksiä työntekijöille. Paketin sisältö muuttui työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa.

3) Tuloerojen kasvu

Syyskuun alusta lähtien eduskunnassa ja sen ulkopuolella on käyty väittelyä tuloeroista. Syynä on vasemmistoliiton eduskunnan tietopalvelulta tilaama tutkimus, jonka pääministeri Juha Sipilä hallituksen aikana tuloerot ovat kasvaneet.

Oppositio ei ollut unohtanut tutkimusta budjettiväittelyssä.

– Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Tämän vahvistaa myös valtiovarainministeriön arvio ensi vuoden talousarviosta. Rikkaimmille annetaan noin 400 euroa lisää vuodessa, pienituloisimmat menettävät 37 euroa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi ryhmäpuheenvuorossaan.

Andersson viittasi ministeriön selvitykseen, joka julkaistiin eilen tiistaina.

Hallitus puolusti politiikan vaikutuksia useilla argumenteille. Useiden hallituspuolueiden edustajien mukaan työttömyyden vähentäminen on parasta eriarvoisuuden torjumista.

– Työttömiä on lähes 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Aikaansaadusta käänteestä on hyötynyt eniten hän, joka oli aiemmin työttömänä ja nyt töissä, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi.

4) Leikkaukset

Hallitus pyrki salikeskustelun aikana tuomaan esiin uusia määrärahoja ja panostuksia, joita puolestaan oppositio haukkui näpertelyksi verrattuna aikaisempiin leikkauksiin.

– Julkisen talouden liikkumavara suunnataan erityisesti osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen. Esimerkkinä mainitsen ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan yhdessä paikallisen elinkeinoelämän kanssa, valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari muistutti hallituksen alkukauden suurista koulutusleikkauksista.

– Te olette leikanneet nimenomaan kaikista heikoimmissa asemissa olevilta lapsilta. Vieneet heidän oikeuksiaan ja kasvattaneet luokkien ryhmäkokoja, tämä asia ei tässä korjaannu, Kari sanoi.

Maanjäristys romahdutti koulurakennuksen oppilaiden niskaan Meksikon pääkaupungissa

Tiistai-iltana Suomen aikaa Meksikon pääkaupunkiin Méxicoon ja sitä ympäröiviin alueisiin iskenyt maanjäristys on surmannut ainakin 217 ihmistä. Suurin osa kuolleista on pääkaupungissa.

Useita rakennuksia särkyi pahoin. Niiden joukossa on Méxicossa sijaitseva Enrique Rebsamenin peruskoulu, jonka raunioista on löytynyt tähän mennessä 21 koululaisen ja neljän opettajan ruumiit.

Pelastustyöntekijät kertovat koskettavasti, kuinka he tunkeutuivat syvälle sortuneen rakennuksen sisälle.

Pelastusväki yritti ensin tukea kolmikerroksisen talon osia puurakenteilla, jotta se ei sortuisi enempää. Sitten he menivät kivimurskan alle ja kaivoivat tunneleita, joita pitkin pääsi ryömimään sisään. Yksi raivaajista oli 29-vuotias lääkäri Pedro Serrano.

– Pääsimme lopulta sortuneeseen luokkahuoneeseen. Näimme ensin vain tuoleja ja pöytiä, ja sitten ruumiita, Serrano kertoo uutistoimisto AP:lle.

Kukaan luokassa olleista ei selvinnyt hengissä.

Koulun ulkopuolella levisi huhuja, joiden mukaan vanhemmat kertoivat saaneensa WhatsApp-viestejä raunioihin jääneitä lapsiltaan. Tietoja ei kuitenkaan ole voitu vahvistaa.

Lääkäri Pedro Serrano ei osaa sanoa, onko hengissä selvinneitä vielä raunioissa.

– Kuulemme hentoja ääniä. Emme tiedä tulevatko ne rakenteista vai ihmisistä.

Pelastustöitä on jatkettu läpi yön. Järistyksen voima oli 7,1.

Video: Talo romahti Meksikon maanjäristyksessä

Meksikossa tapahtuneessa maanjäristyksessä on kuollut ainakin yli 200 ihmistä.

Uhrien määrän pelätään nousevan, kun pelastus- ja raivaustyöt etenevät.

Järistys oli voimakkuudeltaan 7,1. Sen keskus oli Pueblan osavaltiossa noin 120 kilometrin päässä pääkaupunki Méxicosta.

Suuri poliisioperaatio säikäytti Lontoossa – tilanne ohi

Britannian poliisilla oli suuri operaatio Lontoon Liverpool Streetin ja Moorgaten alueella Lontoon keskustassa. Tilanne on nyt ohi, poliisi kertoo.

Poliisi ehti sulkea pääsyn useille kaduille ja evakuoi ihmisiä. Paikalla oli aseistettuja poliiseja ja räjähdeyksiköitä, kertoo The Idenpendent -lehti.

Britannian poliisin mukaan se tutki tietoja epäilyttävästä paketista ja eristi osan Lontoon Cityn liikekeskuksesta, kertoo uutistoimisto Reuters.

Presidentti Niinistö puhuu iltapäivällä YK:n yleiskokouksessa – Katso suorana kello 16

Presidentti Sauli Niinistö on tänään ensimmäinen puhuja YK:n yleiskokouksen istunnossa. Puheen on määrä alkaa kello 16 Suomen aikaa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin isännöimän yleiskokouksen teemana on tällä kertaa YK:n uudistuminen. Trump korosti omassa puheessaan tiistaina tarvetta asettaa Yhdysvaltojen etu aina etusijalle. Lue tästä kirjeenvaihtajamme analyysi puheesta.

Niinistö osallistuu tänään New Yorkissa myös YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin HeForShe -kampanjan tapahtumaan. Kampanjalla aktivoidaan miehiä osallistumaan naisiin kohdistuvan syrjinnän torjuntaan.

Myöhemmin Niinistö tapaa New Yorkissa olevaa suomalaista mediaa.

Poliisi on tehnyt Walesissa kaksi uutta pidätystä Lontoon metroiskuun liittyen

Kaksi miestä on pidätetty Lontoon viimeviikkoiseen metroiskuun liittyen. Britannian poliisi pidätti 48- ja 30-vuotiaat miehet Newportin kaupungissa Walesissa terrorismia torjuvan lainsäädännön nimissä.

Samassa kaupungissa pidätettiin tiistaina 25-vuotias mies. Yhteensä pidätettyjä on nyt viisi. Poliisi jatkaa tutkintaa ja etsintöjä.

Noin kolmekymmentä ihmistä loukkaantui, kun kotitekoinen räjähde räjähti metrojunassa Parsons Greenin asemalla perjantaina. Poliisi tutkii iskua terroritekona.

Lue lisää:

Britannia varautuu uuteen iskuun – tämän tiedämme Lontoon pommi-iskusta

Suomalainen Viivi auttoi naista Lontoon metroiskussa: "Osa rynni meidän yli"

Isis väittää tehneensä Lontoon pommi-iskun

YK yrittää kitkeä nykyajan orjuutta – Pakotteet iskevät ensi kertaa siirtotyöläisiin, jotka käärivät rahaa Kim Jong-unin ydinaseohjelmalle

Pohjois-Korea on lähettänyt kansalaisiaan töihin etenkin Venäjälle. Mutta heitä löytyy myös Euroopan unionin alueelta, Puolasta.

Espanjan poliisi teki ratsioita Katalonian hallituksen rakennuksiin – apulaisministeri pidätetty

Espanjan hallituksen poliisijoukot ovat pidättäneet Katalonian apulaistalousministerin Josep Maria Jovén. Poliisi on myös tehnyt etsintöjä Katalonian aluehallinnon virastoihin.

Keskushallituksen Guardia Civil -santarmipoliisi teki etsintöjä Katalonian hallituksen talous- ja ulkosuhdevirastoihin sekä hallituksen puheenjohtajan toimistoon Barcelonassa, kertoo uutistoimisto AFP.

Espanjan keskushallitus ja Katalonian aluehallitus ovat törmäyskurssilla, koska Katalonian hallitus yrittää irrottaa itsehallintoaluetta Espanjasta. Katalonian hallitus aikoo pitää lokakuun ensimmäisenä päivänä kansanäänestyksen itsenäisyydestä.

Espanjan korkein oikeus on todennut äänestyksen laittomaksi, ja poliisi on määrätty estämään sen järjestäminen.

Poliisi etsii vaaliuurnia ja kuulustelee pormestareita

Poliisi onkin etsinyt äänestyslipukkeita, vaaliuurnia ja kampanjamateriaaleja eri puolilla Kataloniaa. Tiistaina poliisi teki etsinnän kuriiriyhtiö Unipostin tiloihin.

Poliisi on myös kuulustellut satoja pormestareja, joiden epäillään edistäneen kansanäänestystä.

Aluehallinnon heinäkuussa tehdyn mielipidetiedustelun mukaan noin puolet Katalonian asukkaista vastustaa itsenäisyyttä ja noin 40 prosenttia kannattaa sitä. Noin 70 prosenttia kannattaa laillista äänestystä asiasta.

Lue myös:

Espanjan poliisi määrättiin estämään Katalonian itsenäisyysäänestys

Katalonian separatistit runnovat lakia Espanjasta irtautumisesta läpi alueparlamentissa

Petteri Orpo esitteli ensi vuoden budjetin: Mitään jakovaraa ei ole, vaikka talous kasvaa laaja-alaisesti

Valtiovarainministeri Petteri Orpo jakoi toivoa ja tiukkaa talouspolitiikkaa esitellessään ensi vuoden budjetin eduskunnassa keskiviikkona.

Orpo aloitti esittelypuhenvuoronsa nostamalla esiin Suomen myönteisen talouskehityksen. Talous kasvaa laaja-alaisesti ja työllisyys vähenee. Samalla valtion velkaantuminen on kääntynyt laskuun.

– Suomi on vihdoin päässyt mukaan maailmantalouden imuun. Maailmalta tulee nyt vetoapua, mutta tämän kehityksen eteen on tehty töitä hartiavoimin kotimaassakin, Orpo sanoi ja antoi kiitosta myös edelliselle hallitukselle.

Samalla Orpo painotti, että Suomen taloudessa riittää vielä tekemistä.

– Suomen talouden monet ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Pitkään odotetun kasvun nostattaman suhdannepölyn ei saa antaa peittää niitä, Orpo linjasi.

Työllisyystavoitteeseen ei päästä

Nousukaudesta huolimatta Suomi elää edelleen velaksi, ja väestön ikääntyminen nostaa hoivamenojen kuluja. Suurimmaksi ongelmaksi Orpo nosti kuitenkin työttömyyden.

– Vaikka kehitys on nyt hyvää, emme ole pääsemässä tavoiteltuun 72 prosentin työllisyysasteeseen tällä hallituskaudella. Tuokin taso on vielä kaukana pohjoismaisesta tasosta. Tavoitteen tulisi olla pikemminkin 75 prosentissa tai vielä mieluummin yli sen.

Eduskunnalle Orpo lähetti terveiset, että mitään jakovaraa ei ole.

– Otamme edelleen ensi vuonna kolme miljardia uutta velkaa.

“Työn verotuksen keventäminen hyvää työllisyyspolitiikkaa”

Hallituksen verolinjaa Orpo kuvaili työn linjaksi. Hän mainitsi hallituksen keventäneen työn verotusta aiempina vuosina, ja linja jatkuu ensi vuonna. Suomen kokonaisveroaste on myös Orpon mukaan kääntynyt laskuun.

– Työn verotusta kevennetään työtulovähennystä korottamalla ja ansiotuloveroasteikkoa muuttamalla yhteensä 270 miljoonalla eurolla.

Orpon mukaan hallitus siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta haittojen ja kulutuksen verotukseen. Ensi vuonna nousevat muun muassa alkoholi- ja tupakkavero.

– Verotuksen ja erityisesti työn verotuksen keventäminen on hyvää työllisyyspolitiikkaa, Orpo sanoi.

Peruskouluille hieman lisää rahaa

Orpo nosti esiin myös hallituksen ajaman koulutusuudistuksen, mikä aiheutti pienimuotoista huutelua eduskuntasalissa, koska hallitus on tehnyt leikkauksia koulutukseen. Orpon mukaan julkisen talouden liikkumavara, jota hän kuvaili pieneksi, suunnataan osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen.

Esimerkkeinä Orpo mainitsi muun muassa Suomen Akatemian uudet 25 miljoonan määrärahat ja innovaatiorahoituskeskus Tekesin rahoituksen nostamisen 35 miljoonalla.

– Peruskoulun tasa-arvon tukemisen rahoitusta lisätään 25 miljoonalla eurolla. Haastavissa olosuhteissa toimivien koulujen tuki kaksinkertaistetaan, Orpo sanoi.

Aika ylittyi

Orpon esittelypuheenvuoro oli sen verran pitkä, että eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) huomautti valtiovarainministeriä puheajan ylittymisestä.

– Arvoisa puhemies, vielä pari sivua, Orpo vastasi, mihin eduskuntasali vastasi naurun remakalla.

Eduskunta käsittelee ensi vuoden budjettia koko loppuviikon ja ensi viikon tiistaina.

Maria iski Neitsytsaarille – samat alueet hirmumyrskyn tiellä kuin kaksi viikkoa sitten

Karibianmerellä riehuva hirmumyrsky Maria on saavuttanut Yhdysvaltojen Neitsytsaariin kuuluvan St Croix'n saaren. Myrsky on matkalla kohti Puerto Ricoa, minne sen odotetaan saapuvan keskiviikon aikana.

Yhdysvaltojen myrskykeskus on varoittanut mahdollisesti tuhoisista seurauksista.

– Ihmisten on varauduttava hengenvaaralliseen tuuleen, sateeseen ja tulviin, hurrikaanikeskus ilmoittaa.

Tähän mennessä hirmumyrsky on aiheuttanut ainakin kahden ihmisen kuoleman Guadaloupessa ja laajaa aineelllista tuhoa muun muassa Dominicassa.

St Coix'lla asuu muu suomalainen Maria Aho, joka kertoi tiistaina odottavansa tulevaa pelon tuntein.

Maria kulkee pääosin samaa reittiä kuin hurrikaani Irma pari viikkoa sitten.

Lähteet: AFP, AP

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater